Miten haetaan korvausta vakuutuksesta?

Kun vahinko osuu kohdalle ja vakuutus on voimassa, on vakuutuskorvausten hakeminen mahdollista. Tämä prosessi voi tuntua aikaa vievää ja haastavalta – etenkin, jos on hakemassa korvausta ensimmäistä kertaa. Vaikka vakuutuksiin liittyvät käytännöt ja ehdot saattavat vaikuttaa monimutkaisilta ja vaikeaselkoisilta, on syytä muistaa, että suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat maailmanlaajuisella tasolla mitattuina todella reiluja ja asiakaslähtöisiä. Tärkeintä on olla rehellinen. Toisinaan kysymyksiin vastaaminen voi olla vaikeaa, mikäli kyse on esimerkiksi nopeasti tapahtuneesta ryöstöstä, eikä tekijää tai tekijöitä ole nähnyt kunnolla. Tuolloin on viisainta ainoastaan vastata todenmukaisesti.

Aluksi on hyvä tarkastaa, mitä vakuutuksen säännöt ja ehdot sanovat tapahtuneesta. Jos asiassa ilmenee ristiriitoja tai kaikki korvaukseen oikeuttavat tuntomerkit eivät täyty, on hyvä ottaa yhteyttä vakuutusyhtiön asiakaspalveluun asian selvittämiseksi. Tottahan toki joskus käy niin, että osoittautuu, ettei vakuutus syystä tai toisesta korvaa sattunutta vahinkoa esimerkiksi vakuutuksenottajan tapahtumahetkisen humalatilan vuoksi.

Suomessa on voimassa vakuutussopimuslaki, jonka tarkoituksena eritellä osapuolten väliset velvollisuudet ennen vakuutussopimuksen syntymistä sekä sen aikana. Lisäksi korvausprosessista on tehty tarkkoja määritelmiä, joita tutkimme tarkasti tässä artikkelissa.

Yleisimmät vakuutukset lienevät koti-, tapaturma-, auto- ja matkavakuutukset. Osa vakuutuksista on pakollisia, kuten esimerkiksi se, että vuokralainen ottaa asuttamaansa asuntoon kotivakuutuksen.

Lähes jokainen suomalainen on ollut jossakin vaiheessa yhteydessä vakuutusyhtiöön korvaustenhakumielessä. Viime vuosien aikana tehtyjen julkisen puolen terveydenhuoltopalveluiden leikkausten vuoksi yhä useampi on ottanut terveysvakuutuksen ainakin jälkikasvulleen, ja matkailun lisääntyminen on näkynyt myös siinä, että lomamatkan aikana maksettuihin läkärikäynteihin haetaan takautuvasti korvausta.

Vakuutusyhtiöiden toimintaperiaate on pitkälti sama

Vahingon sattuessa on hyvä olla välittömästi yhteydessä vakuutusyhtiöön, jotta korvausprosessin saa heti käyntiin. Käytännössä jokaisella Suomessa toimivalla vakuutusyrityksellä on sähköinen korvaushakemuslomake internetissä tai asiakaspuhelin, johon voi ilmoittaa vahingosta ja saada lisätietoa korvausvaatimuksista.

Korvausprosessissa edellytetään omien yhteystietojen lisäksi tarkkaa selvitystä tapahtuneesta sekä tapahtuma-ajan ja -paikan ilmoittamista. Jos vahinkotapauksella on silminnäkijöitä, on hyvä ilmoittaa heidän yhteystietonsa annettuun kohtaan. Heihin voidaan tarvittaessa olla yhteydessä lisätietojen saamiseksi.

Mikäli kyseessä on varkaus, vakuutusyhtiöt yleensä edellyttävät, että asiakas on tehnyt asiasta rikosilmoituksen, jotta korvausta voi hakea. Rikosilmoitusta edellytetään useimmiten korvaushakemuksen liitteeksi, mutta toisinaan vaaditaan ainoastaan sen säilyttämistä mahdollista myöhempää yhteydenottoa varten.

Mikäli korvausvaatimukselle toivoo mahdollisimman sujuvaa ja nopeaa käsittelyä, on viisainta laittaa rikosilmoitus korvaushakemuksen mukaan oma-aloitteisesti. Mitä kattavammin hakemuslomake on täytetty, ja mitä enemmän asiaan tavalla tai toisella liittyviä dokumentteja se sisältää, sitä varmempaa on, että vakuutusyhtiö saa asian käsiteltyä ripeästi.

Yksi tyypillisimmistä korvausvaatimuksista on matkailijan vakuutukseen liittyvä lääkäri- ja lääkekulukorvaus. Mikäli esimerkiksi lomamatkan aikana teloo jalkansa, ja joutuu sen vuoksi käymään lääkärin puheilla, on syytä säilyttää lääkärin mahdollisesti täyttämä lomake, sairaalasta saatu lasku tai kuitti ja mahdollinen lääkemääräys ja lääkkeiden hankinnasta koituneista kustannuksista kertovat kuitit.

Se, että kuiteista voi ottaa valokuvan ja ne voi syöttää vakuutusyhtiön nettisivulta löytyvään lomakkeeseen, on ripeyttänyt vakuutusasioiden käsittelyä huomattavasti. Aiemmin kuitit oli poikkeuksetta toimitettava vakuutusyhtiöön paperimuodossa, joten ne jäivät helposti lojumaan useamman viikon ajaksi ainakin silloin, kun kyseessä ei ollut kovin merkittävä summa. Helppo korvaustenhakumenettely ja luotto viranomaisiin ja vakuutusyhtiöihin on yksi syy siihen, että suomalaiset ottavat vakuutuksia mielellään.

Asiakkaan on hyvä muistaa, että tietyissä tapauksissa voidaan edellyttää asiakirjojen säilyttämistä. Jos kyseessä on esimerkiksi sairaskuluvakuutus ja asiakas on hakemassa korvauksia lääkärikäynneistä, voi vakuutusyhtiö vaatia, että kuitteja säilytetään 6 kuukautta päätöksenteon jälkeen. Kuluttajan täytyy siis pitää niistä hyvää huolta, jos yritys ottaa yhteyttä ja haluaa tarkistaa ne.

Vakuutusyhtiön kanssa asioidessa on välttämätöntä olla ehdottoman rehellinen. Vakuutussopimuslaissa edellytetään, että vakuutetun tiedonantovelvollisuuden laiminlyöminen tai huolimattomuus vaikuttaa korvauksen suuruuteen, tai sitä ei äärimmäisessä tapauksessa myönnetä lainkaan. Mikäli antaa korvauksen saamiseksi vääriä tietoja tahallisesti ja jää siitä kiinni, on kyseessä vakuutuspetos, josta voidaan tuomita jopa vankeusrangaistukseen.

Korvauspäätöksestä ilmoittaminen ja sen maksaminen
Vakuutusyhtiö ilmoittaa korvauspäätöksestä aina kirjallisesti asiakkaalleen tarjotakseen mahdollisimman kattavan tietopaketin tilanteesta. Korvauspäätöksistä ei ole asetettu säädöksiä vakuutussopimuslaissa, mutta hyvien vakuutustapojen mukaisesti edellytetään, että päätöksiin on annettu perustelu. Kattavaa perustelua edellytetään tilanteissa, joissa korvaushakemus on hylätty tai poikkeaa alkuperäisestä. Kielteisen korvauspäätöksen yhteydessä edellytetään, että lopullinen päätös ja tarkat erittelyt syistä on saatettu asiakkaan tietoon.

Mikäli korvaushakemus on hyväksytty, täytyy vakuutusyhtiön maksaa korvaus viimeistään kuukauden sisällä ajankohdasta, jolloin se on saanut tarvittavat tiedot maksun suorittamiseksi. Jos korvauskäsittely syystä tai toisesta viivästyy, täytyy hakijalle ilmoittaa viivästymisestä sekä siihen vaikuttaneista syistä. Lisäksi tälle summalle tulee maksaa viivästyskorkoa lain ja mahdollisten ehtojen määrittämän sopimuksen mukaisesti.

Päätöksestä valittaminen

Jos korvauspäätökseen ei ole sen saadessaan tyytyväinen, on siitä mahdollista valittaa. Korvausmenettelyssä kannattaa yleensä ensimmäisenä ottaa yhteyttä korvauskäsittelijään tai kyseiseen organisaatioon, joka on tehnyt päätöksen. Toisinaan ilmenee, että korvaushakemuksessa on ilmennyt puutteita, tai hakija on unohtanut merkitä seikkoja, jotka voivat kasvattaa korvauksen suuruutta. Tällaisissa tilanteissa korvauksenhakija voi useimmiten täydentää hakemustaan puuttuvilta osin.

Mikäli yhteisymmärrystä ei käsittelijän tai organisaation kanssa löydy, asiakas voi olla yhtiöstä riippuen seuraavassa vaiheessa yhteydessä asiakasvaltuutettuun, joka katsoo läpi muutoksenhakuilmoituksia. Jos hänestä ei ole apua, voi asiakas ottaa yhteyttä Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan, jonka tarkoituksena on auttaa kuluttajia tarjoamalla korvauksiin ja vakuutuksiin liittyvää konsultointia ilmaiseksi.

Mikäli kuluttajasta tuntuu vielä tässäkin vaiheessa siltä, että vakuutusyhtiön päätös ei ole oikeudenmukainen, voi vakuutusyhtiön muutokseen hakea apua Vakuutuslautakunnalta, yleiseltä tuomioistuimelta tai kuluttajariitalautakunnalta. Edellytyksenä on, että vakuutusyhtiön antamasta kirjallisesta korvauspäätöksestä on kulunut alle 3 vuotta.

Vakuutusyhtiöitä vastaan taisteleminen voi tuntua ajatuksena uuvuttavalta, mutta mikäli syystä tai toisesta kokee, että omassa vakuutusasiassa on saanut osakseen epäoikeudenmukaista palvelua tai kohtelua, on viisainta viedä asiaa eteenpäin.

 

Suomessa toimivat vakuutusyhtiöt

Suomessa otetaan paljon vakuutuksia, minkä johdosta vakuutusyhtiöitä on markkinoilla todella paljon. Suomalaiset ovat innokkaita vakuutuksenottajia, ja maassamme suhtaudutaan vakavasti muun muassa siihen, että koti- ja matkavakuutukset ovat kunnossa. Monessa muussa maassa näin ei ole, joten suomalaiset voivat muiden pohjoismaalaisten tapaan luokitella itsensä erittäin tunnollisiksi vakuutusasiakkaiksi.

Samoin on koti- ja tapaturmavakuutusten laita. Vuokrasopimuksen solmimisen yhtenä ehtona on maassamme se, että vuokralainen hankkii kotivakuutuksen. Tämä on maailmanlaajuisella tasolla todella harvinaista. Terveydenhuoltojärjestelmän yksityistämispuheiden ja julkisen sektorin resurssien kiristymisen seurauksena yhä useampi vanhempi hankkii ainakin lapsilleen terveysvakuutuksen, jonka avulla saada korvauksia lääkärikuluihin. Lapselle tarkoitetun vakuutuksen hankinta onnistuu jo raskausaikana, ja moni tuleva vanhempi valitsee lapselleen tämän vaihtoehdon, sillä äidin terveysselvityksen perusteella myönnettävä vauvavakuutus kattaa myös äidin raskauteen ja synnytykseen mahdollisesti liittyviä komplikaatioita.

Kilpailu asiakkaista on tiukkaa, joten onnistunut uusasiakashankinta sekä brändäys ovat keskeisessä roolissa menestymisen kannalta. Markkinat ovat arvoltaan erittäin mittavat, sillä vakuutusyhtiöiden kotimainen maksutulo on vuosittain yli 20 miljardia euroa.

Seuraavien rivien myötä esittelemme muutamia maassamme toimivia vakuutusyhtiöitä sekä niiden toimintaa hieman tarkemmin. Pyrimme kertomaan mahdollisimman monipuolisesti, kompaktisti ja helppotajuisesti Suomessa toimivista vakuutusyhtiöistä.

Tietopakettiamme lukiessa huomaa nopeasti, kuinka tapahtumarikas vakuutusala on vuosien saatossa ollut erilaisten fuusioiden ja yrityskauppojen osalta. Nopeat fuusiot yhdistävät niin vakuutusyhtiöitä kuin pankkeja, joten ei ole ihme, että nämä kaksi yksinäistä sydäntä ovat vuosien saatossa löytäneet toisensa. Toisaalta kuvio on sangen luonnollinen, sillä riskiluokitukset ja laskelmat liittyvät keskeisesti niin vakuutus- kuin pankkialaan.

OP Vakuutus

Vuonna 1891 perustettiin Pohjola Vakuutus, jonka finanssitalo Osuuspankki osti vuonna 2005 ja joka muuttui OP Vakuutukseksi vuoden 2015 alussa. Yhtiön alaisuuteen kuuluu myös Baltiassa toimiva Seesam, joka työllistää noin 200 ihmistä.

Suomen vanhimpiin ja tunnetuimpiin vahinkovakuuttajiin lukeutuva yhtiö omistaa lähes 300 konttoria, joissa työskentelee tuhansia henkilöitä ja jotka ovat useimmiten pankin yhteydessä. Vahinkovakuutustoiminta onkin ollut konsernille kannattavaa, sillä se on tehnyt tasaisesti parinsadan miljoonan euron tulosta useampana vuonna. OP:lla onkin hallussaan vakuutusyhtiöiden markkinajohtajuus yli 30 prosentin markkinaosuudella.

OP Vakuutuksella on valttikortti muihin verrattuna, sillä kaikki OP:n omistaja-asiakkaat voivat hyödyntää pankkipalveluista saamiaan bonuksiaan OP Vakuutusten maksamisessa. Tämä asia ei ole ollut kilpailijoiden mieleen, sillä If on tehnyt kantelun sen määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä yhdistämällä vahinkovakuutuspalvelut sekä vähittäispankkipalvelut toisiinsa. Asia on ollut pidempään Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkinnan alaisuudessa. Finanssikonsernilla on yhteensä 4,2 miljoonaa yksityis- ja yritysasiakasta, joten se on todella suuri markkinapeluri kansallisessa mittakaavassa. OP on monessa suomalaisessa kunnassa ylivoimaisesti suosituin pankki, joten sen yhteydessä olevien vakuutuspalveluiden käyttö on niin ikään luonteva ratkaisu.

Sampo

Finanssiyhtiö Sampo on merkittävä toimija Suomessa useamman eri tytäryhtiönsä kautta, sillä siihen kuuluvat muun muassa If ja Mandatum Life. Lisäksi yhtiö omistaa suurimman osan Tanskassa toimivasta tytäryhtiöstään Topdanmarkista, joka on maan toiseksi suurin vahinkovakuutusyhtiö. Sampo-konserni on merkittävä toimija Pohjoismaisessa vakuutus- ja pankkibisneksessä, sillä se omistaa lisäksi peräti 20 % Nordea-pankista.

Skandinaviassa ja Baltian maissa toimiva If on merkittävä markkinapeluri Suomessa ja sillä on kaiken kaikkiaan palkkalistoillaan 6800 työntekijää. Yhtiön historia on pitkä, sillä se on jatkanut vuonna 1909 Turussa perustetun vakuutusyhtiö Sammon toimintaa. If syntyi vuonna 1999, kun ruotsalainen Skandia ja norjalainen Storebrand yhdistyivät sekä tähän kokonaisuuteen liitettiin Sammon vakuutustoiminnot vuonna 2002. Omistussuhteissa tapahtui muutos, kun Skandia ja Storebrand myivät koko osakekanta Sammolle vuonna 2004 ja näin ollen yhtiö siirtyi suomalaisomistukseen. Yhtiö on erittäin vaikutusvaltainen toimija toiminta-alueillaan, nimittäin sillä on 3,7 miljoonaa asiakasta.

Vuonna 1999 perustettu Mandatum Life jatkaa sen sijaan Henki-Sammon perintöä, joka näki päivänvalonsa muutamaa vuotta aiemmin. Sen palveluksessa työskentelee 500 henkilöä Suomessa ja Baltiassa. Yhtiö on erikoistunut henkivakuutuksiin, mutta tarjoaa lisäksi palveluita varainhoidosta, säästämisestä ja sijoittamisesta kiinnostuneille asiakkaille. Yhtiöllä on tällä hetkellä runsaat 280 000 asiakasta.

Lähitapiola

Lähitapiola on markkinaosuudeltaan mitattuna Suomen toiseksi suurin vakuutusyhtiö. Yhtiön taustalla on kahden keskisuuren toimijan fuusio, sillä Lähivakuutus sekä Tapiola yhdistyivät vuonna 2012 ja vankistivat asemaansa markkinoilla. Vakuutuspalveluiden lisäksi se tarjoaa myös sijoitus- ja pankkitoimintaa niistä kiinnostuneille asiakkaille.

Yrityksen erikoisuutena on alueyhtiöiden verkosto, joka pitää sisällään 20 alueellisesti keskinäistä vahinkovakuutusyhtiötä. Yhtiö on halunnut pitää myös laajasta verkostostaan kiinni tarjoamalla 300 konttoria, jotka sijaitsevat ympäri Suomen. Finanssiyhtiö on merkittävä työllistäjä, sillä sen palveluksessa on yli 4000 ihmistä.

Yhtiö tekee yhteistyötä S-Pankin kanssa, sillä S-Pankki ja Lähitapiola Pankki yhdistyivät vuonna 2014. Tämän muutoksen seurauksena S-ryhmän asiakasomistajat voivat kerryttää bonusta ottamalla vakuutuksensa Lähitapiolasta. Lisäksi Lähitapiolan asiakkaat pystyvät hoitamaan pankkiasioitaan S-Pankin pisteissä.

Muita pienempiä toimijoita

Suomessa on myös useita markkinaosuudeltaan pienempiä toimijoita, joita ovat muun muassa ruotsalaiseen Folksam Sak -konserniin kuuluva Folksam, koti- ja maatalousasiakkaita palveleva Pohjantähti, kolmesta eri vakuutusyhtiöstä koostuva Fennia sekä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva. Suomalaiset vakuuttavat itseään ja omaisuuttaan todella innokkaasti, joten vakuutusyhtiöiden välillä vallitsee kova kilpailu.

Vakuutusyhtiötä valittaessa huomioitavaa

Vakuutuksia hankkiessa keskittäminen on kannattava vaihtoehto. Mahdollisia vakuutusmaksuja on mahdollista hoitaa kertyneillä bonuksilla, ja asiointi on huomattavasti helpompaa, kun kaikki vakuutukset ovat näppärästi saman katon alla. Mikäli nykyiseen vakuutusyhtiöönsä on tyytyväinen ja tarvitsee uusia tuotteita, on viisainta pitäytyä hyväksi havaitussa palveluntarjoajassa.

Suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat verkkopalveluidensa suhteen varsinaisia edelläkävijöitä, sillä harvassa maassa lähes kaikkien korvausdokumenttien toimittaminen onnistuu sähköisessä muodossa. Mikäli vakuutusyhtiö toimii oman pankin yhteistyökumppanina, on verkkopankin avulla kätevä hoidella myös vakuutukseen liittyviä asioita. Yhteydenpitoa vakuutusyhtiön suuntaan auttaa mahdollisissa ongelmatapauksissa myös se, että chat- tai puhelinpalvelua voi todennäköisesti nopeuttaa verkkopankkitunnusten avulla. Tunnistautuminen käy helposti, ja oman verkkopankin avulla voi seurata, kuinka esimerkiksi mahdollisen vahingon korvauskäsittely etenee.

 

Vakuutusten yleisyys Suomessa

Suomalaiset ovat vakuutuskansaa – vakuutuksia otetaan mielellään turvaamaan ennalta arvaamattomia tilanteita, joissa vakuutuskorvaukset voivat kattaa yllätyksenä tulleet kustannukset. Tällä tavalla voidaan minimoida riskejä ja varautua yllättäviin tilanteisiin mahdollisimman kattavalla tavalla.

Hyvän vakuutusturvan avulla voidaan ennaltaehkäistä valtavia taloudellisia menetyksiä, joita esimerkiksi talon palaminen tai autolle aiheutunut vahinko voisivat aiheuttaa. Vakuutus tuo myös henkistä turvaa: varautuminen pahimpaan mahdolliseen ja tieto siitä, että taloudellinen puoli olisi mahdollisen vahingon edessä ainoastaan järjestelykysymys, antaa mielenrauhaa vahingosta tai onnettomuudesta toipumisen keskellä. Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin vakuutuskäytäntöihin sekä Suomen yleisempiin vakuutuksiin.

Lakisääteiset vakuutukset

Vaikka yksityishenkilölle vakuutukset ovat pääsääntöisesti vapaaehtoisia, on asiassa yksi poikkeus. Moottoriajoneuvon omistajilla on oltava liikennevakuutus, joka korvaa mahdollisissa vahinkotilanteissa tapahtuneita henkilövahinkoja sekä syyttömän ajoneuvon korvauskuluja.

Tämä on vakuutusyhtiöille iso osa liiketoimintaa, sillä pelkästään liikennevakuutuksen markkinat kattavat satoja miljoonia euroja. Liikennevakuutus onkin Suomen yleisin vahinkovakuutustyyppi. Vuokralaisen tulee hankkia kotivakuutus, sillä vuokranantajan tai taloyhtiön vakuutus ei kata vuokralaisen omaisuuteen kohdistuvia vahinkoja, varkauksia tai onnettomuuksia.

Yrityksellä, jonka palkkalistoilla on ulkopuolisia työntekijöitä, on sen sijaan monia lakisääteisiä vakuutuksia. Työeläkevakuutuksen tarkoituksena on turvata työskentelyajan ansioihin suhteutettu toimeentulo mahdollisen työkyvyttömyyden takia sekä vanhuutta varten.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on sen sijaan tilanteisiin, joissa työntekijä loukkaa itsensä tapaturmaisesti joko töissä, työmatkalla tai muussa työhön liittyvässä asiassa. Tämä vakuutus kattaa myös mahdolliset ammattitautiin sairastumiset. Työntekijän ryhmähenkivakuutus on sen sijaan kuolemantapauksia varten, ja siitä maksetaan kuolemantapauskorvaus lähiomaisille. Neljäs lakisääteinen maksu on työttömyysvakuutusmaksu, joka ohjautuu työttömyyskorvauksista vastaavalle Työttömyysvakuutusrahastolle.

Kotivakuutus

Kotivakuutus kuuluu niin ikään suosituimpien vakuutustyyppien joukkoon. Se turvaa tilanteissa, joissa kotona sattuu jotain ennalta arvaamatonta – esimerkiksi tulipalo, vesivahinko, varkaus tai muu itse aiheutettu tilanne, kuten silmälasien rikkoutuminen. Kotivakuutuksen voi nimestään huolimatta hankkia myös vapaa-ajan asunnolle yllättävien tilanteiden varalle.

Kotivakuutuksen laajuus riippuu asumismuodosta. Jos asukas asuu vuokralla tai on taloyhtiön osakkaana, edellytetään häneltä vakuutusta ainoastaan koti-irtaimistolle, sillä taloyhtiön vakuutus kattaa muut mahdolliset vahingot tai tuhot. Sitä vastoin omakotitaloon sekä kesämökkiin kannattaa hankkia vakuutus, joka kattaa sekä itse rakennuksen että irtaimiston.

Kotivakuutus pitää usein sisällään oikeusturvavakuutuksen, jonka tarkoitus on auttaa henkilöä mahdollisissa riitatilanteissa, jotka edellyttävät oikeusapua. Toinen yleinen kotivakuutukseen sisältyvä vakuutustyyppi on vastuuvakuutus, jonka tarkoituksena on kattaa vakuutuksenomistajan mahdollinen korvausvelvollisuus jollekin toiselle taholle.

Kotivakuutusta ottaessa on hyvä miettiä tarkkaan, minkä suuruisen omavastuun haluaa, sillä se vaikuttaa merkittävästi vakuutuksen hintaan. Toiset haluavat, että vakuutus kattaa kaiken aina älypuhelimen näytön korjaamisesta lähtien, kun taas jotkut toivovat sen korvaavaan ainoastaan suuremman vahingon sattuessa.

Sairauskuluvakuutus

Sairauskuluvakuutus on tarkoitettu tilanteisiin, joissa vakuutuksenottaja sairastuu äkillisesti ja hänen elämäntilanteensa muuttuu sairauden seurauksena. Päämääränä on, että vakuutuksen ottanut henkilö on oikeutettu saamaan vakuutuskorvauksia, jos hän on sairastuessaan käyttänyt esimerkiksi yksityisen sektorin terveyspalveluita. Näin ollen lääkäriin meno ei jää lompakon paksuudesta kiinni, vaan sairastumistilanteessa voi hakea korvauksia vakuutusyhtiöltä.

Sairauskuluvakuutus takaa lisäksi sen, että sairastuneella on mahdollisuus saada korvauksia lääkärin määräämistä lääkkeistä ja tutkimus- ja hoitokuluista. Monissa vakuutusyhtiöissä on kuitenkin ehtona, että sairauteen, joka on alkanut ennen vakuutuksen ottamista, ei ole mahdollista saada korvausta. Tämä vakuutustyyppi on yleistynyt viimeisten vuosien aikana, sillä suomalaiset haluavat yhä enemmän turvaa mahdollisten sairaustapausten varalta.

Vauvavakuutus

Viime vuosina on yleistynyt vauvavakuutus, joka otetaan jo raskausaikana. Se, missä vaiheessa vakuutuksen saa otettua, vaihtelee vakuutusyhtiökohtaisesti. Joissakin yhtiöissä vakuutuksen voi ostaa netissä jo 11. raskausviikolla, toisissa vakuutusyhtiöissä vasta viikolla 17. Vakuutus on otettava viimeistään 2 kuukautta ennen arvioitua laskettua aikaa. 

Vauvavakuutus kannattaa hankkia odotusaikana, sillä se kattaa mahdolliset synnytyksessä aiheutuvat tai raskausaikana ennen vakuutuksen ottoa ilmenevät vammat tai sairaudet. Vakuutus otetaan odottavan äidin terveysselvityksen perusteella, ja se kattaa myös äidin raskaudenaikaisen tai synnytyksen jälkeisen sairaalahoidon. Niin sanottu vauvavakuutus on vakuutusyhtiöstä riippuen voimassa todella pitkään, sairauksien osalta yleensä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 80. Tapaturmien osalta yläikäraja voi olla jopa 100 vuotta. Vakuutus korvaa tapaturmista ja sairauksista aiheutuvia hoitokustannuksia. Mikäli haluaa pelata varman päälle ja minimoida yllättävät tekijät, on vauvavakuutus ehdottomasti parempi vaihtoehto niin äidin, syntyvän lapsen kuin koko perheen kannalta.

Lapsivakuutus

Mikäli vauvavakuutusta ei tule raskausaikana hankkineeksi, on hyvä vaihtoehto lapsivakuutus, jonka voi hankkia heti sen jälkeen, kun vastasyntyneelle on tehty sairaalassa kotiinlähtötarkastus, jonka perusteella vakuutus myönnetään. Lapsivakuutus toimii vauvavakuutuksen tapaan, ainoastaan sillä erolla, ettei se korvaa äidin mahdollisia synnytyksen jälkeisiä komplikaatioita ja hoitokuluja. Niin ikään vakuutuksen ulkopuolelle jäävät syntymän jälkeen mahdollisesti todetut vammat tai sairaudet. Lapsivakuutus kattaa alle 17-vuotiaan mahdolliset urheiluvammat, joten erillistä lisenssivakuutusta ei tarvitse hankkia.

Matkavakuutus

Matkavakuutus on erityisen suosittu paljon matkustavien keskuudessa. Matkavakuutus kattaa ulkomaanmatkojen ohella kotimaassa tehdyt matkat tietyin rajoituksin. Useimmiten ehtoihin on asetettu kilometrimäärä, joka täytyy ylittyä kodista tai vapaa-ajan asunnosta mitattuna. Korvauksia haetaan yleensä jälkikäteen, ellei esimerkiksi sairaalahoidon kohdalla tarvitse maksusitoumusta, jolloin vakuutusyhtiö maksaa suoraan hoitavalle taholle.

Matkavakuutus nousee arvoon arvaamattomaan etenkin kaukomailla, joissa yksityissairaalassa tapahtuvasta hoidosta voi koitua huomattavan lyhyessä ajassa jo useiden kymmenien tuhansien eurojen kustannukset. Euroopan sisäisillä matkoilla tulee toimeen eurooppalaisella EHIC-sairaanhoitokortilla, mikäli on valmis julkisen puolen palveluiden käyttöön.

Matkavakuutuksen tarkoituksena on korvata matkan aikana koituneita, äkilliseen sairauteen tai onnettomuuteen liittyviä hoitokustannuksia. Useimmat niistä myös sisällään omaisille maksettavan kuolemantapauskorvauksen, jos vakuutuksenottaja menehtyy matkansa aikana.

Matkavakuutukseen sisältyy usein pienestä lisähinnasta saatava matkatavaravakuutus, jonka tarkoituksena on turvata vakuutuksenottajan matkalla mukana olevaa omaisuutta. Näin ollen esimerkiksi varkaustilanteessa on mahdollista saada korvausta menetetystä esineestä tai jos esimerkiksi matkatavarat eivät saavu koskaan perille.

Matkavakuutuksen voi ottaa joko jokaista matkaa kohden erikseen, tai vaihtoehtoisesti asiakkaalla voi olla jatkuvasti voimassa oleva matkavakuutus. Jatkuva matkavakuutus tulee jo muutaman matkan vuodessa tekevän kohdalla huomattavasti edullisemmaksi, joten se on ehdottomasti kannattavin vaihtoehto paljon matkustavan kohdalla.